Tuttavani pyysi seuraksi perunkirjoitustoimistoon. Olimme jo aikaisemmin puhuneet siitä mitä perunkirjoitusta varten tarvitaan. Eli virkatodistukset, pankin saldotodistus tileistä kuolinpäivältä, kuitit hautauskuluista sekä vainajan maksetuista laskuista. Ja vielä valtakirjat muilta perillisiltä. Piti olla kaikki mukana, juu.

Käytiin ensin pankissa maksamassa yksi lasku ja sitten perunkirjoittajan pakeille. No, heti meinas tökätä kun ei ollut aikaa varattuna. Tuttavani on tottunut toimimaan heti eikä minkään aikavarauksen mukaan. Poika oli lomasijainen, mutta lupasi katsoa heti papereita, että päästään alkuun. No, viimeinen virkatodistus ei riitä, pitää olla kaikista aikaisemmista seurakunnista siitä lähtien kun vainaja on täyttänyt 15 vuotta. No, 95v ihmisellä on ollut jo kymmeniä paikkakuntia elämänsä aikana, että on siinä etsimistä. Poika lupasi tilata puuttuvat virkatodistukset. Kestää pari viikkoa. OK.

Sitten saldotodistukset. Eipä ollut kun ne pitää erikseen pyytää. Pankissa oli kyllä jo kuukausi sitten sanottu, että he kirjoittaa saldotodistukset, mutta tuttavani ei ollut ymmärtänyt "pyytää" niitä. No, pyydettiin poikaa odottamaan hetki ja marssittiin pankkiin takaisin hakemaan saldotodistuksia. Hups. Ne pitää "tilata" ja kestää ainakin viikon. Sitten ne pitää noutaa pankista ja maksaa samalla. OK, tilattiin ne.

Sitten marssittiin pojan luo kertomaan, että jatketaan asian käsittelyä kun virka- ja saldotodistukset on saatu.

Valtakirjakin oli vain perunkirjoitusta ja laskujen maksua varten eli tilien lopetukseen tarvitaan yksilöity valtakirja. Samoin Elisan arvo-osuuksien myymiseen ja pitkäaikaisen tilin lopettamiseen. Sekä tietysti perinnönjakoon omansa. Selvä, hankitaan.

Vielä tarvitaan vainajan 40 vuotta sitten kuolleen puolison jälkeen tehty perunkirjoitus. Siitä näkee onko vainajalla ollut hallussaan vaimovainajan omaisuutta. Mistäs sen saa. Kuulemma käräjäoikeudesta. Poika lupasi ottaa selvää siitäkin.

Kun siinä oli rampattu vesisateessa pankin ja perunkirjoitustoimiston väliä moneen kertaan, niin mentiin torille kahville ja huokasemaan hetkeksi. Sitten mentiin meille rauhoittumaan ja syömään vähän kananrintaa ja mansikoita.

Levättiin hetki ja suunnistettiin Petikon Sinelliin katselemaan. Vähän tuli ostettua edullisia/halpoja kortteja ja minä ostin vellumikuvia. En kyllä tiedä mitä niillä teen, mutta ostin kun oli nättejä.

Sinellin jälkeen mentiin Petikon Kodin ykköseen leivoskahville. Kahvittelun jälkeen käytiin vielä Tarjoustalossa ja sitten suunnistettiin kotiin. Päivän kierrokseen oli mennyt yli 8 tuntia, vähän on naatti olo.