Parsa-aika alkaa olla lopuillaan, mutta ehdittiinpä vielä syömään sitä. Muutamat paikat oli täynnä, mutta Rafaelloon mahtui ja paikka olikin ihan mukava. Ja ennenkaikkea parsa oli hyvää. Nelisen tuntia siinä meni kun jälkiruuat ja kahvitkin vielä piti nauttia. Kotimatkalla sattui eteen kirjanmyyntiteltta, jossa oli jaossa myös ruusuja Kirjan ja ruusun päivän kunniaksi. Muutama kirja meni kavereiden kasseihin, mulle jäi vain ruusut. Sääkin oli suotuisa eli vasta kotiportilla alkoi tuntua, että voisi alkaa sadellakin.
