Vaikka en olekaan pakkasen ystävä niin tänään päivällä tuntui oikein mukavalta kun lämpimästi toppahousuihin turjustautuneena lähdin kaupungille. Kun ei tuullut, niin ei tuntunut kylmältäkään. Aseman vierellä oli vielä viimeisiä vaalitarjoomuksia, Niinistöllä makkaraa ja kaiketi kahvia, Haavistolla taisi olla mehua tarjolla. Kumpaakaan päähenkilöä ei näkynyt paikalla. Makkarajono oli pitempi kuin mehujono.  :)

Vuokkiniemi-seuran tapaamisessa oli väkeä kuin pipoa. Ihan tuolit meinasivat loppua. FT Katja Hyry kertoi väitöskirjatyöstään "Meistä jää taas jälki",  joka käsittelee Vienan Karjalan pakolaisten kokemuksia vuosina 1918-1944. Mielenkiintoista kuultavaa ja keskustelukin oli vilkasta. Ennen ja jälkeen tilaisuuden oli tarjolla karjalanpiirakoita ja kakkuja kahvin ja teen kera. Esillä oli myös karjalaisia kirjoneulelapasia.  Kiitos taas järjestäjille hienosta tilaisuudesta.

Menomatkalla Katajanokalle raitiovaunussa viereeni istahti vanhempi (!) naishenkilö. Hetken päästä hän pyysi anteeksi " kun en heti tervehtinyt, vaikka viereen istuin".  Vaihdoimme muutaman sanan säästä ennenkuin hän poistui suurkirkon kohdalla. Kotomatkalla bussissa arviolta 12-13v poika kysyi kohteliaasti "onkohan tässä vapaata" ennenkuin istui viereeni.  Kohteliaisuutta olen nyt nähnyt viime viikkoina niin että ihmettelen missä ne mummonpotkijat oikein on. Tai olihan niitä Kannelmäessä, joka ei ole kovin kaukana edes. Toivottavasti nuorten kohteliaisuus on lisääntymässä.