Pääsin tänään leikkimään piilosta etsijäkoiran ja etsintäryhmän kanssa.  Ensimmäistä kertaa kun olin eksyneenä, niin en oikein osannut olla oikein eksyksissä. Etsijöiltä kesti 1,5 tuntia löytää minut koivun juurelta juuri kun olin ottamassa kahvitermaria esille. Kokemus oli jotenkin hämmentävä vaikka tiesinkin, että etsijöitä on kolme + koira.

Aluksi olin kävellyt vähän ympäriinsä, mikä sitten sekoitti ehkä koiraa kun se meni ensin ohi ja sitten palasi takaisin kiertäen minun sivulle ja siitä sitten kuono minun eväspussiin. Koiran piti jotenkin ilmaista etsijöille löytönsä ja sitten se sai palkkion eli jotain herkkuruokaa.

Ekassa kuvassa on minun eväskassi ja toisessa kuvassa etsijät ja Myrry-koira (olikohan nimi oikein). Sain luvan laittaa kuvan blogiini. Odotellessa etsijöitä katselin heinänkorsia sun muuta kasvistoa ja niiden värejä sekä kiertelin lehtiä mytyksi. Kyllä luonnon omat värit on niin yhteensopivia että ei voi kuin ihmetellä. Poituessamme etsintäalueelta kävelimme uuden asuntoalueen läpi. Siellä oli hauskasti laitettu lapsille iso leikkipaikka ja metallisia "aurinkotuoleja". Kuumalla auringonpaisteella ei varmaan kannata istua paljaaltaan tuoliin ettei metalli polta ruudutusta selkäpuolelle.

Hm... eipä nyt saakaan kuvia