Kaikenlaista pientä touhua on ollut. Olin seurakunnan vapaaehtoisille järjestetyllä joululounaalla. Kaikkia jouluherkkuja oli tarjolla ja meitä myös kiiteltiin. On mukava huomata, että vapaaehtoisten apua arvostetaan. Olin myös laittamassa eläkeläisille joulupuuroa ja joulukahveja. Meinasi tarjottavat loppua kesken kun paikalle tulikin melkein kaksinkertainen määrä kuin mitä oli ilmoittautunut. Pastori kipaisi kaupasta lisää torttuja. Onneksi puuroa riitti ja osa sai lisääkin.

Joulukortit on myös lähetetty ja aika monta saatukin. Vähän yli 30 korttia lähetin ja yhden annoin käteen.

Ystävä sairastui vakavasti ja odottaa pikaista leikkaukseen pääsyä. Olen istunut ystävän vuoteen vieressä ja luvannut olla apuna ja tukena, kävi miten kävi. Koska vietän joulua kotosalla niin olen pyytänyt ystävääni luokseni vaikka yöpymään, jos olo tuntuu pahalta yksin kotona.

Siskon 80v synttäreillä poikkesin eilen Jyväskylässä, ihan päiväseltään vain. Samalla tapasin yhden veljen ja toisen siskon sekä näiden lapsia, lastenlapsia ja lastenlastenlapsia. Tarjoilut oli runsaat ja sain myös matkaevästä sekä kassillisen valkoista Kaisa-lankaa. Miltä vuodelta lieneekään, en tiedä. Langat oli Karjakunnan muovikassissa ja villatakin ohje saattoi olla joltain 60-luvulta. Langat on kuitenkin 90 prosenttista villaa, joten hyvä niistä on kutoa mitä vaan. Tosin mukana ollut villatakkimalli oli kauniskuvioinen, voisi vaikka neuloa sen, kun oli jo kerran vähän matkaa aloitettukin.

Joulusiivoukset on vielä kesken ja jouluruuat hankkimatta, mutta en pidä kiirettä niiden kanssa. Siivota ehtii ensi vuonnakin ja ruuaksi ostan mitä kaupassa sattuu olemaan. Ei ole pakko olla mitään määrättyä. Rosolleja jo katselin kaupassa, mutta viimeiset käyttöpäivät on jo ennen joulua, joten en vielä ostanut. Samoin porsaan sisäfileen päiväys oli ennen joulua, joten sitäkin täytyy katsoa myöhemmin uudelleen tai sitten ostan vaan jonkun lihanpalan viikonloppuna. Omenatkin on nykyään sellaisia, että ovat sisältä mätiä, jos ovat useamman päivän kotona. Harmittaa, jos ostaa etukäteen ja sitten joutuu heittämään pois.

Tänään kävin Wanhan myyjäisissä ja Tuomaan markkinoilla. En ostanut mitään. Näin kyllä kivoja laukkuja, kierrätysmateriaalista tehtyjä, mutta niissä ei ollut hintoja esillä. Yleensä en osta sellaisia tuotteita, joissa ei ole hintalappua. Inhoan kysyä hintaa joka tuotteesta erikseen ja niinpä nytkin jäi ostokset tekemättä. Kävin samalla kahvilla ja kyllä oli nyrpeä myyjä. Otin kahvia ja parsapiirasta. Myyjä katsoi nenänvartta pitkin ja kysyi, että pitääkö lämmittää. No, piti tietysti. Sit odottelin hetken sitä kahvia ja lopulta kysyin, että mistäs teillä sitä kahvia saa. Olin siis  maksanut sen kyllä. Taas myyjä katsoi hitaasti ja rupesi ottamaan tyhjää kahvikannua pois ja lopulta toi täyden pannun. Tarjotinta ei löytynyt mistään, joten taiteilin 3 kassin, kahvikupin, haarukan, veitsen, servetin ja piiraslautasen kanssa pöytään. Piiras oli kylmää, reunoilta vähän haaleaa. Rasvainen voitaikina on kyllä ällöä kylmänä. Siinä kahvia juodessani kyllä ajattelin myyjästä vähän rumasti.

Kotimatkalla ostin kreikkalaista salaattia mukaan ja siinä paikassa oli kans tympeä myyjä. Ei hymyillyt, ei tervehtinyt, kääntyi poispäin ennenkuin ehdin poistua. Salaatissa ei ollut sipulia, byääh. Mitähän keksisin lohdutukseksi. Suklaata on, mutta nyt ei tee sitäkään mieli. Tekisinköhän pari joulukorttia, vaikka en niitä enää tälle joululle tarvitsekaan.