Äsken mainittiin telkkarissa jossain ohjelmassa, että häihin toi vieraat ruokia ja kuokkavierailta otettiin maksu. Muistan yhdet häät naapurissa. Lihasoppaa keitettiin isossa padassa ja taidettiin juhliakin enemmän kuin yhtenä päivänä. Kesäaikana usein parit vihittiin kotipihalla. Talvella taas oli kirkossa useampikin vihkipari rinnakkain alttarilla jumalanpalveluksen jälkeen ja kirkkoväki jäi seuraamaan vihkimistä. Silloin ei tainnut olla tapana, että kirkossa olisi vihitty muulloin kuin jumalanpalveluksen jälkeen. Talvellahan kirkko oli viikolla kylmänä ja lämmitettiin sunnuntaiksi. Tai kyllä rippikoulua varten  myös, mutta kyllä se oli kylmä silti koska lämmitys ei oikein riittänyt isoon tilaan. Takit ja turkit päällä siellä kirkossa yleensä talvella istuttiin.

Oman äitini hautajaisia järjestellessä kyläläiset toivat voita ja kahvia, jotkut antoivat kirjekuoressa rahaakin. En muista mitä muuta olisi tuotu, ei ainakaan lihaa. Hautajaisissa piti olla kunnon liharuokaa, koska osa vieraista oli pitkän matkan takaa. Se oli äitini toivomus kuten oli ollut isänikin hautajaisissa.  Jälkiruokana riisipuuro ja marjakeitto. Riisipuurohan oli lapsuuteni juhlaruoka, jota sai vain jouluna ja hautajaisissa.

Noihin häihin ja hautajaisiin oli kyläkaupassa listoja ja adresseja, joihin sai laittaa onnittelunsa tai osanottonsa.  Adressien väliin laitettiin myös rahaa. Se oli kai senaikainen nyyttäriperinne. Vieläköhän nykyään noita adresseja kylillä kerätään.