Juhannusaatto meni rauhallisesti ihan kotosalla. Pari pientä koivunoksaa hain maljakkoon ja yhden kurttulehtiruusun kukan. Eilen eli juhannuspäivänä kävin iltapäiväkaffeella tuttavan luona. Illemmalla tuttava soitti ja pyysi tulemaan avuksi, kun eräs naapuri makasi hänen oven takana. Nainen oli pari kerrosta alempaa ja oli tullut tuttavani luo viinaksien kanssa, mutta ei ollut pysynyt jaloillaan, vaan oli rojahtanut lattialle. Tuttavani ei pystynyt vierasta auttamaan, mutta vieras sentään pääsi rapun puolelle, mutta ei sen pidemmälle.

Menin sinne ja yritin soittaa naisen ovikelloa, että avomies olisi tullut jelppimään, mutta ovea ei aukaistu. Nainen istui portaikossa hame korvissa, paljain jaloin. Kun tarjouduin auttamaan, niin alkoi vain sättiminen ja niinpä peräännyin tuttavani asuntoon seuraamaan tilannetta.

Välillä nainen pääsi pari askelmaa istuallaan valuen, välillä hän nukkui selällään. Hissikin kulki ja muita rapun asukkaita liikkui myös, mutta juuri kukaan ei puuttunut tapaukseen. Kerran kuulin jonku miesäänen sanovan "voi helvetti". Naisen kangaskassi ja kotiavaimet jäivät vaelluksen kestäessä jälkeen. Seurasimme ovisilmästä ja ovenraosta kurkkien tilanteen etenemistä. Välillä keitettiin kahvia ja syötiin voileipää. Klo 24 paikkeilla totesin, että nainen oli päässyt yhden kerroksen verran alaspäin ja kestäisi varmaan muutaman tunnin ennenkuin hän ehtisi kotiovelleen. Viinakset olivat jo lopussa ja viinanhöyrytkin varmaan hiljalleen  haihtumassa. Hain kassin ja avaimet ja vein ne naisen kotioven taakse ja läksin kotiin nukkumaan.

Tänään tuttavani soitti ja kutsui taas kahville. Kertoi myös että kyseinen nainen oli taas pyrkinyt tuttavani luo, mutta tuttava ei ollut aukaissut ovea. No, ainakin nainen oli hengissä ja jonkinlaisessa liikkumiskunnossa.

On tosi harmillista, että joku naapuri noin rupeaa pyrkimään kylään kännipäissään kun muuten eivät ole missään tekemisissä. Eivät siis ole muuten tuttuja tai ystäviä, jonkun kerran ovat nähneet rapussa.

Sanoinkin tuttavalleni, että enpä ole aikoihin näin kännistä juhannusta viettänyt. Onneksi meillä ei ollut aamulla pää kipeänä, mutta pitkään nukuttiin. Sillä kännikäisellä lienee kyllä ollut raskas päivä tänään. Pohdimme myös, mitä oikeastaan tuossa tilanteessa pitäisi tehdä. Poliisien soittaminenkaan ei ole mukavaa, kun kyseessä on naapuri eikä nainen rähjännyt muuten kuin jos yritti avittaa kotisuuntaan. Jos olisi ollut pari riskiä miestä, niin olisi voinut väkisin kantaa kotiin ja pistää ovesta sisälle. Siinä tosin on se vaara, että jos sammuu eteiseen ja oksentaa, niin voi vaikka tukehtua. Parempi ehkä kuitenkin jotenkin valvovan silmän alla. Ja rapussa oli suhteellisen lämmin, kova alusta tosin, ainakin ihan pikkuhousuissa ja paljain reisin istua. No, olipahan ainakin erilainen juhannuspäivän ilta.